Ähtäri pääsi valtion huostaanOlen iloinen, että Ähtäri on päässyt valtion huostaan, koska se on kansan etu. Odottelinkin liituraitaherroja jo viime vuoden maaliskuussa. Mutta vuoden 2006 tilinpäätöksessä velkamäärä ei kasvanutkaan, kiitos talousarviokikkailun lämpökeskuskauppojen avulla! Huostaanotto olisi ollut tarpeellinen jo silloin, mutta kaupunki sai vielä lisäaikaa. Koko Suomen ollessa kesälaitumilla heinäkuussa 2007 tämä tapahtui. Ähtärin kaupungin miinusmerkkinen vuosikate, korkea veroäyri (20,75) ja velkaisuus (500€/asukas jo 2005) ovat osoittaneet valtion ohjauksen välttämättömyyden jo ajat sitten. Kaupungin talous oli 2,3milj. pakkasella vuonna 2007. Talouden tervehdyttämisohjelma jatkuukin vuoteen 2014 saakka. Ähtärin kaupunki on tähän saakka pitänyt harkinnanvaraista valtionavustusta automaationa, jolla paikataan vaje, mutta valtion talous on kiristynyt ja velvoitteita on lisätty kunnille. Mutta onnistuuko tervehdyttäminen samoilla johtamistaidoilla, samoilla virkamiehillä ja luottamushenkilöillä, jotka ovat talouden tähän tilaan saattaneet? Mitä kaupunki on oikeasti päättänyt tehdä talouden tervehdyttämiseksi? Pelkkä palvelujen lakkauttaminen tai siirtäminen ympäristökuntiin ei ole ratkaisu. Palveluja pitää olla, sisältöä pitää kehittää ja tehostaa. Tiedottamisen avoimuuden toteutumista odotellaan ja tietyt realiteetit pitää tunnustaa. Asukaskato on asia, josta herkästi annetaan ymmärtää toista, vaikka tilasto näyttää väkiluvun jälleen pienentyneen, noin sadalla hengellä 2007. Arviointiryhmä on kolmihenkinen; puheenjohtajana on Joutsenon kunnanjohtaja Kari Korkeakoski, sihteerinä asiantuntija Ville Salonen valtiovarainministeriön kuntaosastolta ja valtiovarainministeriön tarkastaja Vesa Lappalainen. Arviointiryhmä ei tee omia päätöksiä, vaan päätökset tehdään luottamuselimissä normaalissa päätöksentekojärjestyksessä. Menneisyyden haamut ovat näyttäytyneet arviointiryhmälle. Vanhojen valtapuolueiden kuulo ehkä paranee pakon edessä. Kymmenen vuotta Sirkka-Liisa on huutanut korpeen monista asioista, jo paljon ennen valtuustokauttaan. Ei ole ihme, että veronmaksajat kyliltä soittavat, kun kuulivat terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston lakkauttamisesta! Työtä on 35-40 henkilötyövuotta vähemmän, mutta onko vähemmän kustannuksia? Samat päättäjät, jotka ovat lopettaneet kuntoutuksen ja ennakolta ehkäisevän terveydenhuollon, taivastelevat nyt sairaanhoidon kalleutta. Omaishoidon tuki ei toimi, eikä tarpeeseen pystytä vastaamaan. Kuinka monta vanhusta on sijoitettu muihin kuntiin? Jos vielä sirotellaan vanhuksia ympäriinsä palvelukoteihin, joissa vielä liehuisi kansallisen sekoomuksen lippu, sehän jo vaikuttaisi ironiselta. Kun yritin perustaa pienkotia Ähtäriin 1992 (20 vuotta edellä aikaansa), sen toiminta ei saanut alkaa, eikä Myllymäellekään suunniteltu vastaava yritys. Sirkka-Liisa myös ehdotti, eikö jo olisi aika saattaa loppuun eduskunnan oikeusasiamies Pirkko. K. Koskisen asiantuntijatyöryhmän tutkimus Ähtärin vanhushuollon tilasta? Ähtärin kaupungin johto esti aikoinaan tutkimuksen loppuun saattamisen. Se on kesken. Hallinnollinen ratkaisu löytyy Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan palveluyksiköstä. Vieläkään sen loppuun saattamiseen ei löydy haluja. Viime vuonnakin kaupunki söi enemmän kuin tienasi. Sirkka-Liisa kysyykin, onko ammatti-instituutin pakkoliitoksen jälkimaininkeina tulevat eläkekulut otettu huomioon. Asuntolarakennus jää kaupungin "hoitoon". Entäs valtionavut, menevätkö nekin Seinäjoelle? Nyt vasta jälkikäteen mietitään, mitä tulikaan tehdyksi. Kiire oli liitoksella! Sivistystoimella ei ole muutenkaan millä mällätä. Lakkautusta odottaa Peränteen koulu vuonna 2014. Mahtaako kyläkoulujen sulkeminen tuoda todellista säästöä? Sivumennen mainittakoon, että vuorokausi lastenpsykiatrian osastolla maksaa 561€, joten esim. kahdeksan viikon tutkimusjakson hinta on lähes 27000€. Rymäperhepäiväkoti lakkaa 1.8.2008. Mitä kustannuksia aiheutuukaan terveydenhuollon kuntayhtymän purkamisesta? Säästöryhmän asenne on, että kuntalaisia, veronmaksajia, vanhempia ei kuunnella. Epäkohtia ei saa tuoda esille. Kuntalaisilta lähtöisin olevat aloitteet, jotka Lamminkoski tuo esille, mitätöidään! Näin tukahdutetaan kuntalaisten ääni! Seiniä siirtämällä ei talous korjaannu, vaan ihmisiä kuulemalla. Sisältöä pitää löytyä päätöksenteosta ja palveluista. Elitistinen päätöksenteko on kehityksen este. Eliitti tuijottaa vain muodolliseen lain kirjaimen täyttymiseen.
HEIKON TALOUDEN TUNNUSMERKITArviointiryhmän jäsen Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä on vastannut tiedusteluihin tarkentaen Ähtärin osalta heikon talouden tunnusmerkkejä: Kriteeristö määritellään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain yhdeksännessä pykälässä. Tunnuslukujen raja-arvot ovat pykälässä kolme. Mikäli taseen KERTYNYT ALIJÄÄMÄ asukasta kohden on viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 1000€ ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500€. Myös, jos 1 momentissa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä (kahtena vuotena) täyttyvät KAIKKI seuraavat edellytykset: 1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista avustusta negatiivinen 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo 3. Lainakanta asukasta kohden ylittää maan keskiarvin vähintään 50% 4. Taseessa on kertynyttä alijäämää 5. Omavaraisuusaste on alle 50% 6. Suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50% www-osoite, josta laki on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070169
|
