10.3.2004 y:säännöt SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 § Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2 § Tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on a) järjestää ammattikorkeakouluopetusta ja toteuttaa siihen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa b) järjestää ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta, kehittää niihin liittyvää palvelutoimintaa sekä toteuttaa oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävää. Lisäksi kuntayhtymä voi hoitaa ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyviä tehtäviä. Kuntayhtymällä on oikeus myydä tuottamiaan koulutus- ja niiden oheispalveluja. Kuntayhtymä ylläpitää Seinäjoen ammattikorkeakoulua, johon kuuluvat ammattikorkeakouluyksiköt Seinäjoella, Ilmajoella, Jurvassa, Kauhajoella, Kauhavalla sekä Ähtärissä, siten kuin valtioneuvoston myöntämässä toimiluvassa ja ammattikorkeakoululainsäädännössä tarkemmin määritellään. Lisäksi kuntayhtymä ylläpitää Seinäjoen koulutuskeskusta siten kuin ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevassa lainsäädännössä tarkemmin määritellään. Koulutuskeskukseen kuuluvat toisen asteen ammatillisen koulutuksen yksiköt Ilmajoella, Jurvassa, Kauhajoella, Seinäjoella ja Ähtärissä sekä oppisopimuksen viranomaistehtäviä hoitava yksikkö Seinäjoella. Lisäksi tutkimus- ja palvelutehtävän hoitamiseksi kuntayhtymällä voi olla yksikköjä muuallakin Etelä-Pohjanmaan alueella. 3 § Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro ja Ähtäri. 4 § Uuden jäsenkunnan ottaminen Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymälle. Jäseneksi ottaminen edellyttää kunnalta peruspääomasijoitusta. Uuden jäsenkunnan ottamisesta päättävät kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot. 5 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän peruspääomaan määräytyvät kuntien omistamien osuuksien mukaisesti. Jäsenkuntien osuudet on laskettu Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän ja Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän 31.12.2003 voimassa olleissa perussopimuksissa esitettyjen osuuksien pohjalta siten, että Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän osuuden arvo on 73 % ja Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän osuuden arvo 27 % yhdistetystä peruspääomasta. Lapuan kaupungin osuus määräytyy sen maksamasta peruspääomasijoituksesta. Jäsenkunnan vastuu kuntayhtymän veloista määräytyy samoin kuin sen osuus kuntayhtymän peruspääomasta. Kuntayhtymän jäsenkuntien osuus kuntayhtymän peruspääomasta on seuraava: Alavus 2,6 % Ilmajoki 8,3 % Isokyrö 1,1 % Jalasjärvi 4,1 % Jurva 2,1 % Kauhava 3,7 % Kuortane 1,8 % Kurikka 4,8 % Lapua 2,4 % Nurmo 7,0 % Seinäjoki 47,1 % Ylistaro 5,1 % Ähtäri 3,3 % Yhteensä 100,0 % 6 § Osuuksien rekisteröinti Kuntayhtymä pitää luetteloa jäsenkuntiensa osuuksista kuntayhtymän peruspääomaan. 7 § Osuuksien lunastaminen ja luovuttaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, kuntayhtymän tulee maksaa jäsenkunnalle sen osuus peruspääomasta tai osa siitä sen mukaan kuin yhtymävaltuusto päättää. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Kuntayhtymä ei ole velvollinen maksamaan sitä kunnan osuutta, joka tälle on tullut perustamisvaiheessa valtion oppilaitosten kunnallistamisen perusteella tai muun kunnan kuntayhtymälle luovuttaman omaisuuden muodossa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen ( 3 ) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 8 § Jäsenkuntien osuuksien palauttaminen Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, palautetaan tai korvataan jäsenkunnalle se kiinteä omaisuus, jonka yksittäinen kunta on kuntayhtymän perustamisen yhteydessä kokonaan lahjoittanut kuntayhtymälle. Kokonaan lahjoitetun omaisuuden luovuttaminen muuhun kuin koulutustarkoitukseen on sallittua vain lahjoittajan luvalla. 2. LUKU YHTYMÄVALTUUSTO 9 § Päätösvalta Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. 10 § Yhtymävaltuuston jäsenten lukumäärä ja äänivallan perusteet Yhtymävaltuustossa on yhteensä 39 jäsentä. Yhtymävaltuustossa jäsenten lukumäärä on suhteutettu kuntien omistusosuuksiin. Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon jäseniä seuraavasti: Alavus 1 jäsen Ilmajoki 3 jäsentä Isokyrö 1 jäsen Jalasjärvi 2 jäsentä Jurva 1 jäsen Kauhajoki 2 jäsen Kauhava 1 jäsen Kuortane 1 jäsen Kurikka 2 jäsentä Lapua 1 jäsen Nurmo 3 jäsentä Ylistaro 2 jäsentä Ähtäri 1 jäsen Yhtymävaltuustossa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Yhtymävaltuuston kokouksessa kunnan valitsemien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä jakaantuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. 11 § Toimikausi Yhtymävaltuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. 12 § Yhtymävaltuuston tehtävät Yhtymävaltuuston tehtävänä on sen ohella mitä ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoululainsäädännön nojalla määrätään · päättää strategisesta kehittämisestä · hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö ja muut johtosäännöt · hyväksyä kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion · hyväksyä kuntayhtymän tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myön-tämisestä ja toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta valita yhtymähallituksen jäsenet ja määrätä puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa · nimittää ammattikorkeakoulun hallitus · nimittää toisen asteen koulutuksen johtokunta · ottaa ammattikorkeakoulun rehtori, joka samalla toimii kuntayhtymän johtajana · päättää kuntayhtymän virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta · valita tarkastuslautakunta · valita tilintarkastaja / tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö 13 § Kokouskutsu Yhtymävaltuuston kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille sekä jäsenkunnille. 14 § Päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta ( 2/3 ) valtuutetuista on läsnä. Yhtymävaltuuston päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. 15 § Päätösvallan rajoitukset Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) saapuvilla olevien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä sitä kannattaa asioissa, jotka koskevat ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamista, oppilaitoksen perustamista tai lakkauttamista tai uuden oppilaitoksen ottamista kuntayhtymään. 16 § TyöjärjestysYhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksellä. 3. LUKU YHTYMÄHALLITUS 17 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja toimikausi Kuntayhtymän hallituksessa on 11 jäsentä. Kullakin yhtymähallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntayhtymän valtuusto määrää hallituksen varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on sama kuin kuntayhtymän valtuuston toimikausi. Yhtymähallituksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. 18 § Edunvalvonta Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, mikäli ne koskevat koko kuntayhtymää ja merkitsevät sitoutumista talousarviovuotta pitempiaikaisiin taloudellisiin velvoitteisiin. 19 § Päätösvallan siirtäminen Yhtymävaltuusto voi siirtää yhtymähallituksen, kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan päätettäväksi asioita hallintosäännöllä tai muulla johtosäännöllä. Päätösvaltaa voidaan siirtää edelleen yhtymävaltuuston päättämin perustein. 20 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminenKuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän johtaja tai hänen estyneenä ollessaan kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty tai yhtymähallituksen määräämä muu viranhaltija. Kuntayhtymän hallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan kuntayhtymän hallituksen puolesta valtuutuksessa määrättyjä sopimuksia tai muita asiakirjoja. 4. LUKU KUNTAYHTYMÄN MUUT TOIMIELIMET 21 § Ammattikorkeakoulun hallitus Kuntayhtymässä ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat ammattikorkeakoululain mukainen ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoulun hallituksen nimittää kuntayhtymän valtuusto. Hallituksessa on 11 jäsentä. Kullakin hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen kokoonpanosta ja valintatavasta määrätään ammattikorkeakoulun säännössä ja kuntayhtymän hallintosäännössä. Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Ammattikorkeakoulun hallituksella on ammattikorkeakoululain ja –asetuksen mukaisten tehtävien lisäksi ne tehtävät, jotka sille johtosäännöillä ja yhtymävaltuuston tai –hallituksen päätöksillä siirretään. 22 § Toisen asteen koulutuksen johtokunta Toisen asteen johtokunnan nimeää kuntayhtymän valtuusto. Johtokunnassa on 11 jäsentä. Kullakin johtokunnan jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan kokoonpanosta ja valintatavasta määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtajalla on johtokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Johtokunnan tehtävänä on kehittää ja koordinoida kuntayhtymän toisen asteen koulutusta ja siihen liittyvää aikuiskoulutusta sekä päättää niistä asioista, jotka johtosäännöillä ja yhtymävaltuuston tai –hallituksen päätöksillä sille siirretään. 5. LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS 23 § Peruspääoma Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymän ja Seinäjoen ammattioppilaitoksen kuntayhtymän peruspääomat sekä Lapuan kaupungin tekemä peruspääomasijoitus yhdistetään yhteiseksi kuntayhtymän peruspääomaksi. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi edellä 5 §:ssä todettujen osuuksien mukaisessa suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien osuuksina. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Peruspääomaosuuksille ei makseta korkoa. 24 § Talousarvio- ja suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman kutakin alkavaa suunnitelmakautta ja kalenterivuotta varten johtosäännössä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Talousarvio ja -suunnitelma on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille kuukauden kuluessa suunnitelman hyväksymisestä. Yhtymähallituksen ehdotus kuntayhtymän talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava kuntayhtymän valtuustolle johtosäännössä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. Kuntayhtymän jäsenkuntien maksettavaksi jäävät ne kustannukset, joihin ei saada opiskelijoiden kotikunnilta ja valtiolta valtionosuuslain mukaisia yksikköhintaan perustuvia korvauksia. Yksikköhinnan ylittävät nettomenot jaetaan jäsenkuntien kesken kuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa ja laskutetaan ennakkoina tammikuun loppuun mennessä. Käyttötalous- ja tuloslaskelmamenot olisi sopeutettava valtion rahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. 25 § Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. 26 § Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, rahoitusosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahalaitokselta. Rahoitusvaihtoehdoista päätetään kunkin vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Jäsenkuntien osallistuminen pääomarahoitukseen käsitellään peruspääoman korotuksena ja sijoitusosuus jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun pitkäaikaisen lainan lyhennykseen kirjataan kuntayhtymässä avustuseränä toimintatuottoihin. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla. 27 § Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. 28 § Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron. 29 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään seuraavan maaliskuun aikana. Tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomuksessa tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja yhtymähallituksen lausunto on toimitettava yhtymävaltuustolle viimeistään varainhoitovuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. 30 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ( 365/95 ) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten valitaan tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakuntaan valitaan 5 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuusto määrää tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 31 § Tarkempien määräysten antaminen Kuntayhtymän taloudesta määrätään tarkemmin muissa johtosäännöissä. 6. LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 32 § Purkaminen Kuntayhtymä on purettava, milloin sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. 33 § Loppuselvitys Kuntayhtymän purkautuessa yhtymävaltuusto päättää loppuselvityksestä, josta yhtymähallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Valtiolta saatujen oppilaitosten omaisuus jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääoman mukaisessa suhteessa, ellei valtion kanssa muuta sovita. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 34 § Sopimuksesta aiheutuvat ristiriidat Sopimuksesta aiheutuvat ristiriidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. 35 § Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenkunnat ovat sen käsitelleet ja yhtymävaltuusto on todennut, että vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista on sen hyväksynyt ja sopimuksen hyväksyneiden kuntien asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Perussopimus tulee voimaan kuitenkin aikaisintaan 1.1.2005.
|
