|
Tammikuu 2006
Päätoimittaja Rolf "Fred" Sormo Perussuomalainen Sirkka-Liisa Lamminkoski lupasi äänestäjilleen olla vaikuttaja, joka tuo kunnallisen päätöksenteon jokaisen ulottuville. Sata ääntä, mutta ei lautakuntapaikkaa. Tämä kuulosti äänestäjille aluksi vaalilupauksen murskaamiselta valtapuolueiden taholta. Yhteistyö vasemmistoliiton Seppo Laineen kanssa on ollut eteenpäin vievää. Onneksi lautakuntapaikkojen puuttuessa aloitteita on tehty sitäkin tiiviimmin. Uudet Tuulet koalitio on tehnyt yhdessä 3 aloitetta, Lamminkoski 18 ja Laine 9, siis yhteensä 30 aloitetta. Muiden puolueiden valtuutetuilta ja ryhmiltä aloitteita on saatu yhteensä 14. Aloitteiden runsaudesta Lamminkoski on kiitollinen äänestäjilleen, jotka ovat aktiivisesti ottaneet häneen yhteyttä. Äänestäjien aktiivisuudesta kertoo myös aloitteiden ja niiden sisältämien asioiden laaja kirjo eri hallintokuntien toimialueilla. Luottamustoimen hoitaminen ilman lautakuntapaikkaa todella vaatii valtuutetulta erityistä kiinnostusta ja toimeliaisuutta kuntalaisten asioiden esille ottamiseksi. Lamminkosken oikea paikka olisi ollut perusturvalautakunnassa. Aloitteet koskettavat jokaisen kuntalaisen perusoikeuksiin ja perusturvaan liittyviä asioita. Niiden luulisi oikeudenmukaisuuden nimissä parantavan jokaisen kuntalaisen elämänlaatua. Sen vuoksi ihmetyttää, että aloitteiden käsittelyä viivytetään ja vältellään. Valtuuston toimintatapa ei suosi millään tavoin pienpuolueiden edustajien työskentelyä. Valtuusto kokoontuu harvakseltaan ja viime vuonna vain kahden kokouksen yhteydessä valtuutetuilla oli tilaisuus kysymysten esittämiseen. Istumajärjestys on kyllä kuin eduskunnassa, mutta siihen loppuukin ähtäriläinen demokratia! Äänestystulos on koko ensimmäisen työvuoden ollut lähes poikkeuksetta se lehtien palstoilta tuttu 25-2. Jos olisikin kysymys puoluepolitiikasta, tämän voisi ymmärtää. Mikä lie tämän yksituumaisuuden tarkoitus? Näivettävä kyläpolitiikka on kaiketi turvattava tällaisella päätöksenteolla! Ähtäriläisen ”demokratian” erityispiirteitä kävivät kummastelemassa kansanedustajat Esko Ahonen ja Raimo Vistbacka jo viime keväänä. Syksyllä Vistbacka vieraili uudelleen Ähtärissä, Timo Soinin kanssa. Kaikkia halukkaita kansanedustajia ei ole valitettavasti otettu vastaan Ähtärin kaupungissa, koska kutsujana on nähtävästi ollut väärä taho.
MONENLAISTA KUNTADEMOKRATIAA Eräissä muissa kunnissa kuten Lappajärvellä, Kauhavalla ja Kurikassa käytäntö näyttää olevan se, että jokainen valtuustossa oleva puolue on saanut myös edustuksen ainakin yhdessä lautakunnassa. Joissakin kunnissa myös lautakuntien puheenjohtajuuksia on voitu jakaa muillekin kuin enemmistöä edustavalle puolueelle. Kuntalain 60 pykälähän määrittelee suhteellisen vaalitavan mukaisen menettelyn esimerkiksi lautakuntien osalta silloin, jos enemmistö ei halua vähemmistölle paikkoja antaa. Näinhän enemmistö menetteli Ähtärissä. Sen seurauksena kaksi 100 äänen rajan rikkonutta valtuutettua eli valtuutetut Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Seppo Laine eivät saaneet yhtäkään paikkaa mihinkään lautakuntaan. Onneksi he muodostivat Uudet Tuulet – koalition, jolloin heidän esityksensä saavat kannatuksen ja valtuusto joutuu äänestämään asioista. Tällöin ainakin kaupunkilaiset saavat tietoonsa, mistä asioista Lamminkoski ja Laine ovat äänestyttäneet valtuustossa, mikäli lehdet näitä äänestyksiä uutisoivat. Ähtäriläisen kuntademokratian tarkoituksena lienee nujertaa ns. ääniharavat. Itse hämmästelin Ähtärin virkamies- ja luottamusmiesjohdolle yhdessä kansanedustaja Esko Ahosen kanssa tekemäni kuntavierailun yhteydessä ähtäriläistä menettelyä. Totesin myös, että se tullee näkymään myös valtuustotyöskentelyssä. Tiedän toki sen, että suhteellista vaalia kahdella valtuutetulla ei saada aikaan edellä mainitun kuntalain 60 pykälän mukaan. Koska lautakunnasta käsin ei pysty vaikuttamaan, on tietenkin luonnollista, että kaikki tärkeät kaupunkilaisia koskevat asiat pitää ottaa valtuustossa esille. Epäkohtiin on puututtava ja erityistä aktiivisuutta osoittaa mielestäni aloitteiden tekeminen tärkeistä asioista, vaikka se ravistelisi valtarakenteita. Näin ainakin kaikki valtuutetut tulevat tietoisiksi asioista. Osa Lammikosken ideoista on ollut mielestäni jopa siinä määrin mielenkiintoisia epäkohtiin puuttumisia, että olen niiden perusteella laatinut kirjallisia kysymyksiä Valtioneuvostolle. Ministerit ovat vastanneet. Näin osa epäkohdista on mennyt myös suoraan ministerien pohdittavaksi. Mielestäni on todella kannatettava idea jakaa jokaiseen ähtäriläiseen kotiin julkaisu, josta kaupunkilaiset saavat tietoa millä tavoin Lamminkoski on tähän mennessä valtuustokaudellaan toteuttanut lupauksiaan ja vienyt eteenpäin kuntalaisten esiin ottamia epäkohtia.
Raimo Vistbacka kansanedustaja kaupunginvaltuutettu, Alajärvi Perussuomalaisuus etenee Ähtärissä
 Perussuomalaiset on itsenäinen ja asialinjalla yhteistyöhön kaikkien kanssa kykenevä kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue. Kristillis-sosiaaliseen arvopohjaan nojautuen puolueemme uskaltaa puuttua epäkohtiin ja nostaa niitä yhteiskunnalliseen keskusteluun selvällä suomen kielellä. Toiminnassamme jäsenten ääni kuuluu, sillä jokaisella jäsenellä on oikeus päättää puoluekokouksessa aatteellisista linjanvedoista ja henkilövalinnoista.
Perussuomalaiset ovat viime aikoina olleet erityisessä kannatusnosteessa ja se näkyy uusien jäsenten suoranaisena ryntäyksenä puolueeseen. Vahva merkki eteenpäinmenosta ovat myös monien ennestään ns. tyhjien kuntien mukaan tulo puoluetoimintaan. Usein toiminta lähtee liikkeelle yhden voimakastahtoisen ja energisen ihmisen voimin. Näin tapahtui muun muassa Ähtärin kaupungissa, johon viime vuoden loppupuolella perustettiin Perussuomalaisten kunnallisjärjestö.
Ähtärin tahtonaisena tunnettu Sirkka-Liisa Lamminkoski pisti kotikaupungissaan tuulemaan jo viime kunnallisvaaleissa ja meni heti valtuustoon komean sadan äänen voimin. Sen jälkeen useat muutkin ähtäriläiset intoutuivat varsinaiseen kenttätyöhön ja kiinnostuivat osastotoiminnastakin. "Kenttäsirkkeliksi" itseään kutsuva Sirkka-Liisa Lamminkoski on niitä ihmisiä, jotka uskaltavat panna asiat halki, poikki ja pinoon. Hymistelemällä ongelmat yleensä vain pahenevat. Siksi tarvitaan tällaisia toimijoita, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon vaikeissa ja vastuullisissakin paikoissa. Timo Soini Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja MAAKUNTAVALTUUTETUN NÄKÖKULMA 
Syyskuussa 2005 maakuntavaltuuston kokouksessa kommentoitiin Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaa, jossa alueen kehitystä ja tavoitteita hahmotellaan aina vuoteen 2030 saakka. Sirkka-Liisa Lamminkoski on huolestunut haja-asutusalueiden ihmisten asemasta. Jos odotettavissa oleva kehitys painottuu keskittämiseen, se johtaa helposti vain eriarvoisuuden lisääntymiseen palvelujen saatavuudessa. Koulutuksen kehittämistä kommentoitaessa hän nosti esille ammattilukion tärkeimpänä eri vaihtoehdoista.
Yleinen kommentti maakuntasuunnitelmaan Maakuntasuunnitelman tiivistelmässä kiteytetään, että ”Etelä-Pohjanmaa on luova ja kansainvälinen vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa”. Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota reuna-alueiden kehityksen turvaamiseen ja niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Projektirahoituskauden päättyessä on varmistettava maakuntakeskuksen äärialueiden ja yleensä haja-asutusalueiden pysyminen vetovoimaisina. Maakuntasuunnitelman toteuttamisvaiheessa on konkretisoitava ne elinkeinopoliittiset toimenpiteet ja koulutuksen saatavuuden takaaminen, joilla myös maakunnan reuna-alueet säilyvät asuttuina. Edellä mainitun mukaisesti on huolehdittava myös väestön tarvitseman palvelurakenteen säilymisestä. Viesti ammattilukion kehittämisestä maakuntatasolle Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa esitetyistä toisen asteen koulutusvaihtoehdoista Lamminkoski pitää ehdottomana ykkösenä ammattilukion kehittämistä. Hänen näkemyksensä mukaan se on pystytty parhaiten perustelemaan ja näyttää vastaavan seutukunnan tarpeisiin tulevaisuudessa. Tälle vaihtoehdolle löytyy pohjaa lainsäädännöstä, joka velvoittaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön. Ammattilukio on joustava kokonaisuus. Opiskelijalla on valinnan varaa työpainotteisesta ammatillisesta koulutuksesta perinteiseen lukioon ja väliin mahtuu näiden yhdistelmiä.Yhdessä virtuaaliopetuksen kanssa ammattilukio toimisi hyvin kolmen maakunnan reuna-alueilla. Suomenselän koulutuskuntayhtymän kehittämissuunnitelmaan kuuluukin erityisesti ammattilukion kehittäminen. Toteutuessaan se täyttäisi elinkeinoelämän toiveet koulutetusta työvoimasta. Ikäluokat tulevat pienenemään, mutta ammattilukion tarjonta pystyy vastaamaan haasteeseen, oppilasmäärät tuskin pienenevät. Opiskelija saa tarvitsemansa pohjan jatko-opintoihin omalla kotiseudullaan.
AMMATTILUKIO TAVOITTEENA Suomenselän koulutuskuntayhtymä on päätöksissään ottanut selkeän suunnan kohti ammattilukiota. Monipuolinen koulutusmuoto lisää reuna-alueen vetovoimaisuutta. Ähtärin ammatti-instituutin tavoitteet ovat yhdensuuntaisia elinkeinoelämän tavoitteiden kanssa ja tukevat Ähtärin kaupungin elinkeino-ohjelmaa.
Opetusministeriön tähtäimessä on myös juuri samansuuntainen kehitys, lukio- ja ammatillinen koulutus yhteistyöhön. Tarvitsemme nimenomaan ammatillista koulutusta ja työpaikkoja. Nyt on jo vinoumaa lukion ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen kesken. Reuna-alueen edun mukaista olisi turvata ammatillinen koulutus, tarjota yrityksille osaajia ja taata sitä kautta yrittäjyyden juurtuminen. Vinoutunut koulutustarjonta aiheuttaa pelkoa nuorten poismuutosta, eikä aiheetta. Asetettuja tavoitteita uhkaavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän laajentumispyrkimykset. Koulutuksen keskittäminen maakuntakeskukseen ei kuitenkaan millään tavoin palvelisi alueemme kehitystä. Runsaan 80% kasvu oppilasmäärissä viimeisen viidentoista vuoden aikana on osoitus siitä, että Ähtärin ammatti-instituutin nykyinen koulutustarjonta koetaan kiinnostavana ja laadukkaana. Oppisopimuskoulutukselle olisi kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Ammatti-instituutin talous on hyvässä kunnossa. Sähköalan koulutuksessa tulevaisuus Suomenselän koulutuskuntayhtymän johto ei ole missään vaiheessa halunnut esittää opetuksen supistamista Ähtärin ammatti-instituutissa. Oppilaitoksen johto ei myöskään näe selvitystyön perusteella mielekkyyttä liittymisessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymään. Liittymisen seurauksena oppilaitoksen hallinnollisen itsenäisyyden menettäminen koituisi kohtalokkaaksi, ammatti-instituutti olisi vaarassa menettää tyttöjen suosimat nykyiset linjat ja sähköalan opetus siirtyisi muualle. Sähköalan koulutus laaja-alaisine vaihtoehtoineen on nimenomaan tulevaisuuden koulutusala. Sen säilyminen Ähtärissä on reuna-alueiden kannalta ensiarvoista. Laaja-alaisesti toteutettuna sähköala tarjoaa työntekijöitä elektroniikka- ja tietotekniikka-aloille, automaatiotekniikan asennus- ja korjaustehtäviin ja perinteisiin sähköasentajan tehtäviin.
Opiskelijat ihmeissään julkisuuteen tihkuneista suunnitelmista Myös Ähtäri tarvitsee sähköä - samoin sähköalan ammattilaisia Kuka on antanut ymmärtää, että Ähtärin ammatti-instituutin sähkölinja on kannattamaton, eikä sillä ole tulevaisuutta? Seinäjoki aloittaa tammikuussa sähköasentajan ammattitutkinnon aikuisille. (Ykköset- lehdessä 4.1.2006). Onko sähköala vain aikuisille? Ihmettelemme sivistystoimenjohtaja Kyösti Nyyssölän kirjoitusta! Vastauksia kiitos!! Tulevaisuuden alan ammattilaisetÄhtärin ammatti-instituutin Sähköalan opiskelijat
Valtuustoaloite ammattilukion tueksi Marraskuussa Lamminkoski teki aloitteen Ähtärin kaupungille elinvoimaisuuden tukemisesta ammatillisen koulutuksen kautta. Viitaten jo maakuntavaltuustossa esittämiinsä kommentteihin hän esitti, että kaupunki ryhtyy päätöksenteossaan tukemaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteita palvella kolmen maakunnan yrittäjien ja teollisuuden tarpeita ammattitaitoisesta työvoimasta. Ähtäristä tulisi kolmen maakunnan ammatillinen koulutuskeskus, jonka johtotähti on ammattilukio.Ennen perussopimusten solmimista kuntatasolla on tehtävä perusteellinen talousselvitys. Ähtärin ammatti-instituutissa aloituspaikkoja on niukasti, opiskelijoita olisi tulossa enemmän kuin voidaan ottaa sisään. Tänä lukuvuonna oppilasmäärä on oppilaitoksen historian suurin. Taloustilanne on maakunnan paras. Seinäjoen koulutuskuntayhtymään liittyminen olisi tolkuton ratkaisu, emme halua tukea maakunnan kasvukeskusta sammutetuin lyhdyin. Laadukkaan ammatillisen koulutustarjonnan vahvistamisella omassa koulutusyksikössä voidaan taata vetovoimaisuus yritysten näkökulmasta katsottuna. Samalla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien syntymistä seutukuntaan ja ehkäistään nuorten ja lapsiperheiden poismuuttoa. Taataan nuorille ja lapsiperheille turvallisen tulevaisuuden edellytykset heidän omalla kotiseudullaan. Ehkäistään ennakolta reuna-alueella asuvien ihmisten syrjäytymistä ja annetaan heille mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta omalla kotiseudullaan. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
VUOSI KAUPUNGINVALTUUTETTUNA Ammatillista taustaa vasten ajatellen perusturvalautakunta olisi suuresti hyötynyt Sirkka-Liisa Lamminkosken tietotaidosta. Hänen aloitteissaan on kuntohoitajan ja päihdeterapeutin näkökulmaa. Kuntalaiset ottavat häneen yhteyttä eniten perusturvaan ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä.Lamminkoski on ottanut esille valtuustoaloitteiden muodossa lukuisia ideoitaan ja kuntalaisten toiveita. Osa näistä aloitteista on luettavissa ohessa kokonaisuudessaan tai lähes sellaisenaan ja osa aloitteista oleellisilta osin toimituksellisen tekstin yhteydessä lyhennettyinä.
Eturauhassyöpä seulontaan Keski-ikäisten miesten saaminen kattavasti mukaan seulontaan, PSA-tutkimukseen, vähentää kaukonäköisesti ajateltuna erikoissairaanhoidon kuormitusta. Inhimilliset tekijät ovat tällaisissa asioissa aina kuitenkin etusijalla, onhan eturauhassyöpä yleisin miesten syöpä. Sirkka-Liisa Lamminkoski ehdotti toukokuussa 2005 tekemässään aloitteessa kaupungin määrärahan varaamista talousarviossa PSA-tutkimusten aloittamiseen. Kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen uudelle toimintansa aloittavalle kansanterveystyön kuntayhtymälle. Nyt odottelemme mielenkiinnolla, milloin Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä ottaa asian käsittelyyn. Inhimilliseltä kannalta päätöstä ja sen täytäntöönpanoa ei olisi syytä lykätä. Kipupoliklinikka Ähtäriin Ähtärin sairaalan yhteydessä olisi loistavat puitteet kipupoliklinikan perustamiselle. Sairaalan sijainti kolmen maakunnan risteyskohdassa olisi erinomainen paikka uudelle palvelulle. Kivun hoidolla olisi pitkällä aikavälillä erikoissairaanhoidon menoja säästävä vaikutus. Sirkka-Liisa Lamminkosken mielestä kivun hoitoon ja ennalta ehkäisyyn ei ole kiinnitetty yleisesti ottaen muutenkaan riittävää huomiota. Hoidosta hyötyvät leikkauspotilaat, pitkäaikaissairaat ja ammattiperäisistä kivuista kärsivät potilaat. Aloitteessaan Lamminkoski pyytää Ähtärin kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin kipupoliklinikan alulle saattamiseksi. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Vanhusten etua puolustaessaan Sirkka-Liisa Lamminkoski on tullut ”nimetyksi Ähtärin vanhushuollon viralliseksi syntipukiksi”. Asiaa pohtivien kuntalaisten kannattaa hankkia Länsi-Suomen lääninhallituksen asiakirja LSLH-199-6387/So-11 tutustuakseen tilanteeseen.Tulevaisuutta silmällä pitäen vanhushuollossa pitäisi panostaa avohuoltoon. Ähtärissä painotetaan laitoksiin sijoittamiseen. Tähän kysymykseen valtuutettu ottaa kantaa kahdessa aloitteessaan.
Oikeanlaista sijoittelua asumisen ja hoivan suhteen Tulevaisuudessa olisi tuettava ikäihmisten kotona asumista ja resursseja olisi ryhdyttävä suuntaamaan jo sinnepäin. Valtuustoaloitteessaan Sirkka-Liisa Lamminkoski antaa samalla palautetta nykyisistä Ähtärissä valitsevista käytännöistä ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluissa. Hän pitää käytäntöjä erikoisina. Mäntyrinteen palvelutalon sijainti ”montussa” ei täytä erityisryhmien osalta hyvän asumisen edellytyksiä. Lamminkoski pyytää kaupunkia kiinnittämään huomiota ikäihmisten liikkumisen mahdollistamiseen ja oikeanlaiseen asukas- ja potilassijoitteluun. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Budjetoitu summa ei riitä omaishoidon tukeen – Uusi laki voimassa Aloitteen muodossa haluan tarkistuttaa omaishoidon tukeen budjetoidun summan riittävyyden. Vanhustenhuollon suunnittelussa on ensisijaisesti korostettava hoidettavan etua ja painotettava avohuoltoa raskaan laitoshoitopainotteisuuden sijaan.Ähtärissä hoito on painottunut vanhusten laitoksiin sijoittamiseen. Tämän totesi jo aikoinaan eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskisen nimeämä Ähtärin vanhushuollon työryhmä asiantuntijalausunnossaan. Tämän päivän päättäjät ovat jo heikentäneet vanhusten mahdollisuuksia kuntoutukseen. Kuitenkin olisi tuettava kotona asumisen vaihtoehtoa mahdollisimman pitkään, myös mielenterveydellisistä syistä, ottaen huomioon sosiaalinen ja psyykkinen kuntoutusmahdollisuus. Laki omaishoidon tuesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2006. Laki korvaa voimassa olevat sosiaalihuoltolain säännökset. Uuden lain mukaan omaishoitajalle maksettava palkkio kohoaa vähimmillään 300 euroon, jopa 600 euroon kuussa. Omaishoitajan lakisääteiset vapaat (2pv/kk) sisältyvät uuteen lakiin. Perusturvajohtaja Hannu Tuppuraiselta sähköpostilla 12.12.2005 saamani tiedon mukaan vuonna 2005 kaupungin budjetissa oli käytettävissä 150.000€ omaishoidon tukeen. Vuodelle 2006 on esitetty 160.500€, toisin sanoen korotusta on vain 10.500€. Uuden lain voimaan tullessa summa on riittämätön, koska siinä ei ole mm. huomioitu kustannuksia, joita aiheutuu omaishoitajalle kuuluvien lakisääteisten vapaiden teettämisestä kodinhoitajilla. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Aloite Ähtärin kaupungin peruspalvelujen tasa-arvoisuuden takaamisesta Puheenvuorossani maakuntavaltuustossa syyskuussa olen kiinnittänyt huomiota reuna-alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja viitannut siihen, että toteutuakseen tämä edellyttää oikeanlaisen kansalaisten perustarpeita tyydyttävän palvelurakenteen pysyvyyttä. Esitän, että Ähtärin kaupunki turvaa päätöksissään sivukylien asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet yhteiskunnan palvelujen käyttöön. On huolehdittava jokaisen kuntalaisen, ja etenkin myös syrjemmällä asuvien mahdollisuudesta käyttää riittävän lähellä sijaitsevia peruspalveluja tai järjestettävä palvelujen helppo tavoitettavuus esimerkiksi viemällä palvelut heidän luokseen tai julkisen liikenteen ja asiointikyytien avulla. Päätöksenteossa on huomioitava, että ikääntyvä väestö ei valtaosaltaan hallitse sähköisten palvelujen käyttöä. Asukkaat eivät saa myöskään joutua tasa-arvottomaan tilanteeseen palvelujen hinnoittelun suhteen. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty. Lapsiperheiden arkeen liittyvät kysymykset antavat usein aihetta aloitteisiin. Tilapäinen perheturvakoti Lastensuojelulain 40§ mukaan perheväkivallan uhkan tai välittömän tarpeen ilmetessä pitäisi olla osoitettavissa tilapäinen suoja tai turvapaikka. Lähin Ähtärin kaupungin tähän tarkoitukseen käyttämä perheturvakoti sijaitsee Jyväskylässä saakka. Sirkka-Liisa Lamminkosken oman kodin ovi on ollut tällaisille uhreille auki jo kymmenen vuotta, eikä ole rasittanut kaupungin taloutta. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
On valitettavaa, että tarvetta yhteiskunnassamme on, mutta myös näiltä osin julkisen palvelujärjestelmän pitäisi toimia sujuvasti ja ilman turhia kustannuksia. Tässä tapauksessa voi ihmetellä palvelun etäisyyttä ja välinpitämättömyyttä perheväkivaltailmiön suhteen Ähtärissä.
Etävanhemman tapaamismahdollisuuden järjestäminen lapsen kotipaikkakunnalla toisi säästöjä Esitän, että Ähtärin kaupunki ryhtyy heti järjestämään lastensuojelullisiin syihin, lapsen huoltoon, tapaamisiin, luovutuksiin tai luonapitoon perustuvia, etävanhemman ja lapsen käräjäoikeuden päätöksiin perustuvia ja avioeroprosessista johtuvia etävanhemman tapaamistilaisuuksia lapsen edun mukaisesti hänen omalla kotipaikkakunnallaan, Ähtärissä. Valvotut tapaamiset on jo yli kaksi vuotta järjestetty Alavudella MLL.n nuorisokahvila Lepiksen tiloissa projektirahoituksen turvin. Käsittääkseni projektirahalla pitäisi luoda uutta toimintaa, eikä siirtää peruspalvelujen hallinnonalan tehtäviä projektirahalla toimiviksi. Projektirahalla toteutettuna kustannukset yhtä tapaamiskertaa kohden muodostuvat melkoisiksi. Tapaamiset voidaan kokemukseni mukaan järjestää myös Ähtärissä, jos halua on. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Ähtärin kaupungin talous puhuttaa kuntalaisia. Koska kaupunginjohtaja on keskeisessä asemassa asioiden esittelyssä, kuntalaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä asioiden hoitoon ja pyytäneet valtuustoa käynnistämään erottamistoimet. Kaupunginvaltuutettuna Sirkka-Liisa Lamminkoski on eräässä aloitteessaan, jota ei ole toistaiseksi käsitelty, perännyt kaupungilta toimintastrategiaa. Uskottavuutta ei hänen mielestään saavuteta ilman arvokeskustelua. Pitää olla selkeät tavoitteet ja linjat, joita seurataan ja arvioidaan. Ähtärin paljastuttua Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan Suomen kuntien ”talouskurjimus ykköseksi”, ei näytä perustellulta nostaa kaupungintalohanketta tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. Kaupungintalon rakennushankkeeseen Lamminkoski on jättänyt eriävän mielipiteen. Homeesta kärsivät työntekijät olisi sen sijaan pitänyt siirtää välittömästi terveellisiin työtiloihin. Taloustilannetta ei myöskään korjata näyttävällä edustamisella. Valtuutettujen käyttäminen kuntamarkkinoilla ja Tukholman-risteilyllä maksoi kuntalaisille yli 5000€. Herää kysymys, paraniko kaupungin imago? Lamminkoski ei osallistunut.
Edustusmenojen sijalle edustava nollalinja
Valtuustoaloitteessaan Sirkka-Liisa Lamminkoski esittää kaupungin verovaroin isännöimiin tilaisuuksiin ehdotonta nollalinjaa alkoholin käytön suhteen. Vapautuvat veroeurot hän kohdistaisi mieluummin vauvarahaan. Tämä kuuluisa ”viinaa vai vauvarahaa” – aloite on lähtenyt liikkeelle kuntalaisten voimakkaiden mielipiteiden siivittämänä. Päihdeterapeuttina Lamminkoski otti asian mielellään aloitelistalleen. Alkoholin käyttö edustustilaisuuksissa aiheuttaa eritoten paheksuntaa, kun useissa kunnissa siitä on jo luovuttu. Töysän kunnanjohtaja on valinnut nollalinjan, joten asiasta ei tarvitse edes keskustella. Alajärvi on jo pitkään näyttänyt mallia alkoholittomasta suhdetoiminnasta. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty, mikä ihmetyttää tässä yhteydessä erityisesti siksi, ettei se vaadi minkäänlaisia valmisteluja, ainoastaan nuijan kopautuksen.Sirkka-Liisa Lamminkoski teki samasta aiheesta kuntalaisaloitteen jo ennen kunnallisvaaleja. Alkoholinkäyttö vapaa-aikana on yksityisasia, mutta verovaroin kustannettuna aiheuttaa paheksuntaa. Päätöksessään (khall 203/2004) kaupunki pitää edustusmenojaan kohtuullisina ja selvittää mm. tarjoilun liittyvän illallisiin ja erilaisiin vastaanottoihin ja että nykyaikaan kuuluu kohtuullinen vieraanvaraisuus. Sellaiseksi ei voi katsoa täydellistä 0-linjaa, kerrotaan kaupungin päätöksessä. Kuntalaisia on kuohuttanut pitkin vuotta alkoholin osuus edustus- ja suhdetoimintamenoista. Asiasta on luettu yleisönosastokirjoituksia ja mielipiteiden ilmaisu jatkuu edelleen nettipalstoilla. Suurempia säästöjä johtavien virkamiesten lomautuksilla Ähtärin kaupungin talouden korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimia, tilanne on hälyttävä. Yritykset lomauttavat vastaavassa tilanteessa suorittavasta portaasta työntekijöitä. Johtavien virka- ja toimihenkilöiden lomautuksilla päästään huomattavasti suurempiin säästöihin. Säästyneitä rahoja tarvitaan kipeimmin peruspalveluihin. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Kuntatalouden kurjistuminen on vauhdittanut liitoskumppanin etsintää. Valmistelu on tapahtunut valitettavan salamyhkäisesti, ilman avointa kuntalaiskeskustelua etukäteen. Kuntalaisten kuuleminen kuntaliitosvalmisteluissa poiki aloitteen Esitän, että Ähtärissä järjestetään kuntalaisille tilaisuus tuoda julki mielipiteensä kuntaliitoksesta. Demokratian toteutumisen hengessä on tärkeätä kysyä kuntalaisten mielipidettä, koska on kysymys hyvin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavasta päätöksestä. On myös kysymys erittäin suuresta kunnan talouteen vaikuttavasta päätöksestä. On muistettava, ettei saa olla kysymys vain asioinnin järjestelystä, vaan nimenomaan kokonaisuutena alueen elinkelpoisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistamisesta kuntaliitoksen avulla. Kuntaliitos ei ole tilapäinen taloutta helpottava järjestely. Ainoana vaihtoehtona on tähän mennessä esitelty liitos Lehtimäkeen. Paikallislehti on yksipuolisesti tuonut esiin liittymisen Lehtimäkeen. Eri vaihtoehdot yhteistyöstä Virtain ja Keuruun kanssa on ainakin julkisuudessa jätetty vaille huomiota. Esimerkiksi historialliset ja kulttuuriset syyt ja kulkuyhteydet reuna-alueiden kyliltä on otettava huomioon vaihtoehtoja pohdittaessa.Lyhytnäköinen ja kiireellä tehty päätös tutkia vaihtoehtona vain liitosta Lehtimäen kanssa ei saa kuntalaisilta laajaa hyväksyntää. Ihmetystä herättää myös asian yksipuolinen käsittely. Kokemukseni on, ettei kuntalaisten kuuleminen kuulu Ähtärin imagoon. Kuntalaisten, veronmaksajien tyytyväisyys Lehtimäellä ja Ähtärissä tulee olla päätösten pohjana. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
TOIVE RUOHONJUURITASOLTA -tärkeä ympäristökysymys Esitän riittävän määrärahan varaamista jättiputken kasvustojen hävittämiseen Ähtärin kaupungin alueelta. Puutarhan koristekasvina koko maahan levinnyttä jättiputkea esiintyy Ähtärissäkin. Sen esiintymiä löytyy keskustaajaman lisäksi myös haja-asutusalueelta. Kasvia on torjuttu satunnaisten ilmoitusten perusteella kaupunginpuutarhurin johdolla, mutta tarkoitukseen varatun määrärahan puuttuessa jättiputken järjestelmällinen torjunta on vaikeaa. Kasvin neste aiheuttaa iholle jouduttuaan vaikeita palovammoja, kun se reagoi valon kanssa. Myös vakavia silmävammoja saattaa syntyä nesteen jouduttua silmiin roiskeina tai esim. käsistä. Jättiputken esiintymät aiheuttavat vaaran luonnossa liikkuville ja etenkin lapsille. Lisätietoja jättiputkilajien ominaisuuksista ja torjunnasta on Suomen ympäristökeskuksen sivuilla www.ymparisto.fi Luontomatkailustaan tunnetun Ähtärin tulisikin seurata valtakunnallista kampanjointia ja yhtyä jättiputken hävittämiseen järjestelmällisesti. Siementen tiedetään lisäksi leviävän erityisen herkästi vesistöjä pitkin. Useiden järvien pilkkoma Ähtäri on siten puhdistettava kasvista huolellisesti. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Oppilaitokset yhdessä ympäristön asialle Ympäristösertifiointia järjestelmänä on kehitetty valtakunnantasolla useiden organisaatioiden yhteistyönä ja Opetushallituksella on ollut siinä keskeinen rooli. Koulut voivat hakea sertifikaattia OKKA-säätiöltä suoritetun arvioinnin perusteella. Esitän, että Ähtärin kaupunki käynnistää välittömästi toimenpiteet ympäristösertifioinnin aloittamiseksi kattavasti koskien peruskoulua ja lukiota. Ammatillisten oppilaitosten saaminen mukaan yhteistyökumppaneiksi on tärkeää. Koulujen ja oppilaitosten tehtävänä on tukea kasvua ympäristöstä vastuuta tunteviksi kansalaisiksi, jotka ymmärtävät kestävän kehityksen merkityksen omassa elämässään ja työssään. Laaja-alaisesti suoritettu sertifiointi kaikissa oppilaitoksissa lisää kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta ammatillisen koulutuksen tarjoajana ja parantaa kaupungin rakenteellisia kehittymismahdollisuuksia. OPEVA-lautakunta antoi vastineeksi lausunnon (OPEVA 27.5.2005 §), jossa se suhtautuu myönteisesti asiaan, jos yksittäinen koulu aloittaa ympäristösertifioinnin, mutta ei pitänyt tarkoituksenmukaisena ulottaa sitä koskemaan kaikkia kouluja. Kaupunginhallitus hyväksyi OPEVA-lautakunnan lausunnon. Tuomarniemen ympäristöasioista vastaava lehtori kertoo vastauksessaan oppilaitoksen omasta, uudesta ympäristöohjelmasta. Ympäristösertifikaatin hakemista ei ole vielä tässä vaiheessa harkittu. Ammatti-instituutissa ei ole hallinnollisia päätöksiä ympäristösertifioinnista eikä siihen liittyvästä aloitteesta. Kestävä kehitys kuuluu tällä hetkellä kaikilla aloilla uusien opetussuunnitelmien yhteisiin painotuksiin.
Koulu lakkautettiin, tuliko säästöä? Alastaipaleen koulun lakkauttamista koskevassa asiavyyhdessä Sirkka-Liisa Lamminkoski on ehdottanut asiakirjojen avaamista uudelleen ja niiden ottamista käsittelyyn. Kuntalaisilla on edelleen ristiriitainen käsitys päätöksen todellisista vaikuttimista ja asiakirjojen oikeudenmukaisuudesta. He eivät tunne tulleensa asiassa kuulluiksi. Kaupunginhallitus totesi (§336), että se on kokouksessaan(§330) merkinnyt tiedoksi KHO:n päätöksen Alastaipaleen koulun lakkauttamista koskevassa asiassa. KHO on hylännyt päätöksestä tehdyn valituksen. Kaupunginhallituksen mielestä tehtyä päätöstä ei ole syytä muuttaa. (Latu syvenee)Rakennukselle uutta käyttöä Sirkka-Liisa Lamminkoski on jättänyt kirjallisena eriävän mielipiteensä kaupunginvaltuuston päätökseen (65§, 2005) koskien toimintakeskuksen siirtämistä Alastaipaleen koulun tiloihin. Kiistatta hän on sitä mieltä, ettei teollisuusalueella sijaitseva halli ollut sopiva paikka erityisryhmälle. Tässäkään tapauksessa Ähtärin imagoon ei kuulunut asiantuntijoiden käyttö. Kiinteämpi yhteistyö Lehtimäen opiston kanssa olisi tuottanut erityisryhmän tarpeita ajatellen kestävämmät ratkaisut. Mahtoiko hätiköiden tehty päätös tuottaa niitä säästöjä, joita lähdettiin peräämään? Vai, vaimennettiinko sillä kuntalaisten mielipiteet Alastaipaleen koulusta? Puoluepoliittisten lehtien tilaaminen kirjastoon Eri puolueiden pää-äänenkannattajia tilataan kirjastoon, ei kuitenkaan kaikkien. Lamminkoski on itse huolehtinut oman puolueensa lehden, Perussuomalaisen, näkyvillä olosta kirjastossa. Aloitteessaan hän esittää, että muutkin puolueet tilaisivat julkaisunsa itse. Vapautuvat verovarat hän kohdentaisi Myllymäen kirjaston avaamiseen uudelleen. Opetus- ja vapaa-aikatoimen lautakunta on päätöksessään (40§, 28.9.2005) hyväksynyt kirjastotoimen johtajan valmisteleman esityksen pohjalta sivistystoimen johtajan tekemän päätösehdotuksen: ”Ähtärin kirjaston lehtilukusaliin hankitaan yleisön saataville eri puolueiden pää-äänenkannattajat”. Kirjastotoimenjohtajan asiaa varten laatimassa valmistelussa oli kiinnitetty huomiota tasapuoliseen tiedonvälitykseen ja lehtien käyttöön yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa. Kaupunginhallituksen (411§, 2005) sisältää toteamuksen: ”Kaupunginhallitus hyväksyy em. opetus- ja vapaa-aikatoimen lautakunnan esityksen”. Perussuomalainen lehti tulee kirjastoon kuitenkin joka tapauksessa veronmaksajia rahastamatta. Lehden verkkoversio on käyttäjille myös ilmainen osoitteessa www.perussuomalaiset.fi
Uudet Tuulet – koalitio Työparina Sirkka-Liisa Lamminkoski ja Seppo Laine täydentävät toistensa osaamisalueita. Molemmat valtuutetut ovat samaa mieltä siitä, että näin pienessä kunnassa on turha puhua puoluepolitiikasta. Toimintamme on kuntalaisten edun mukaista työskentelyä yli puoluerajojen.
Yhteisen edun saavuttamiseksi olisi myös myönnettävä kunnia sille, jolle se kuuluu ja toimittava yhteisen edun saavuttamiseksi. Kun pienpuolueen kaupunginvaltuutettu tekee aloitteen, ainut reaktio saattaa olla asian mitätöinti. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kaupunginvaltuutettujen yhteistyötä on yritetty vaikeuttaa hyvinkin lapsellisen tuntuisin keinoin, esimerkiksi sijoittamalla heidät istumaan kauas toisistaan. Myöhemmin Lamminkosken istumapaikkaa on vaihdeltu. Muiden puolueiden ja ryhmien valtuutetut istuvat vieretysten. Uudet Tuulet teki viime talvena aloitteen avantouimareiden maksun korottamatta jättämisestä, mikä ei kuitenkaan mennyt läpi. Maksut nousivat. Toisessa aloitteessaan valtuutetut esittävät keskustanuorille kohdennetun puoluepoliittisen määrärahan poistamista Ähtärin kaupungin budjetista, perusteluna mm. kaupungin taloudellinen tilanne. Sivistystoimenjohtajan valmistelemassa päätösehdotuksessa (khall 403§, 2005) todetaan: ”Nuorisotyön lainsäädäntö on nimennyt ne valtakunnalliset nuorisojärjestöt, jotka kuuluvat avustusjärjestelmän piiriin. Kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ovat tässä ryhmässä”.
Lainsäädäntöä voisi käytännössä tulkita myös siten, että se mahdollistaa poliittisille nuorisojärjestöille myönnettävät avustukset, mutta avustukset ovat harkinnanvaraisia, siis kuntien päätettävissä.
Kuntalaisten vaatimuksesta Uudet Tuulet on ottanut esille vinoutuneen käytännön kulttuurimäärärahojen jaossa. Valtuustolle syyskuussa jättämässään tiedotteessa ja aloitteessa valtuutetut välittävät eteenpäin veronmaksajia askarruttavat kysymykset tiedotteessaan kaupungille. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, kuinka paljon julkisia varoja, siis heidän maksamiaan veroja, on jo käytetty Pirkanpohjan taidekeskuksen ylläpitämiseen. Kuntalaiset vaativat avointa ja yksityiskohtaista tietoa todellisista kuluista, myös markkinointikuluista. Kaupunkihan maksaa jo kaikki Pirkanpohjan kiinteistökulut.Onko tietoa toiminnan kannattavuudesta? Ovatko kävijämäärät todistettavasti sen suuruisia, että toimintaa on järkevää rahoittaa?Tarvitaanko Pirkanpohjan talouden avuksi taas uusi hanke, kun edellinen on hiljattain päättynyt?Käsittääksemme kunnallisdemokratian avoimuusperiaate oikeuttaa veronmaksajia tietämään totuuden kotikaupunkimme rahoittamasta toiminnasta ja sen kannattavuudesta varsinkin nyt, kun tätä taidelaitosta ollaan liputtamassa maakuntarahoituksen piiriin.Lisäksi kiristyvä kuntatalous antaa aihetta ihmetellä erilaisten välttämättömien ja vähemmän välttämättömien menojen tärkeysjärjestystä. Ilkka-lehden kulttuuriartikkeleissa, siis ei yleisönosastossa, on syytetty useaan otteeseen Ähtärin kaupunkia laiminlyönneistä kiinteistöjen lämmityksen suhteen ja sälytetty muutenkin vastuuta kaupungille. Kuinka suuren osan Pirkanpohjan menoista maksaa professori Eero Hiironen? Säätiönä Pirkanpohja on kuitenkin käsityksemme mukaan itse juridisesti vastuussa myös taloudestaan. Tiedoteosan lopussa valtuutetut Lamminkoski ja Laine toteavat: Olemme tänään tehneet Ähtärin kaupunginvaltuustolle kuntalaisten vaatimuksesta aloitteen, ettei rahoitusta jatketa. ValtuustoaloiteKäsityksemme mukaan Ähtärin kaupunki on Pirkanpohjasäätiön päärahoittaja. Säätiönä Pirkanpohja on juridisesti itse vastuussa taloudestaan.Esitämme, ettei rahoitusta jatketa.Kuntatalouden kiristyminen vaatii rahoituksen suuntaamista oleellisimpiin kohteisiin. Esitämme rahoituksen ohjaamista vanhustenhuoltoon ja perheiden tukemiseen lapsi- ja nuorisotyön muodossa. Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
SUOMALAINEN PERUSNAINEN Aloitteita runsaasti Sirkka-Liisa Lamminkoski lupasi olla vaikuttaja, joka tuo kunnallisen päätöksenteon jokaisen ulottuville. Tämä vaalilupaus on toiminut ja häneen otetaan yhteyttä moninaisissa asioissa. Aloitteita on syntynyt terveydenhuollon ja perusturvan alueelta, joka on hänelle sitä ominta reviiriä. Jonkun pyytäessä tai ehdottaessa hän on ottanut esille muidenkin hallinnonalojen piiriin kuuluvia asioita. Yhteistä aloitteiden sisällölle on, että ne toteutettuina parantaisivat kuntalaisten elämänlaatua ”yli puoluerajojen”. Käytännössä aloitteita on mitätöity, vähätelty ja ne on haluttu piilottaa ja unohtaa. Ne pyritään jättämään käsittelemättä, vaikka kysymys olisi täysin epäpoliittisista aloitteista. Tämäkö sitä ähtäriläistä demokratiaa sitten on? Kuitenkin hän on tehnyt aloitteita laidasta laitaan kuntalaisten etua palvelevissa kysymyksissä. Hän on toiminut vahvasti naisnäkökulmasta ja perehtynyt asioiden taustoihin.
Lamminkosken toiminta maakuntavaltuutettuna noudattaa linjaa, jonka mukaan ammatillinen koulutus on reuna-alueen elinehto. Sitä tulee tukea, kehittää ja monipuolistaa, eikä ajaa alas pikkuhiljaa supistellen. Hän on nostanut julkisuuteen suunnitelmat liittää Ähtärin Ammatti-instituutti Seinäjoen koulutuskuntayhtymään, mikä olisi sille kuolinisku. Reuna-alue tarvitsee oman ammatillisen koulutusyksikkönsä.
Päätöksenteon yleinen näkemyksettömyys ilmenee aloitteiden käsittelyn viivyttämisenä Aloite aloitteiden nopeasta käsittelystä Esitän valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden käsittelyn nopeuttamista kaupunginhallituksessa. Mielestäni se on osoitus hyvän, kuntalaisille myönteisen hallintokulttuurin omaksumisesta. Perusteluna esitykselleni on se, minkä olemme tänä syksynä todenneet käytännössä, kun 155 kuntalaista jätti valtuustoaloitteensa Ähtärin kaupungille. Aloite pystyttiin ottamaan käsittelyyn viikossa. Mielestäni huomattavasti yksiselitteisempiä ja yksinkertaisempia asioita koskevien aloitteiden käsittelyä viivytetään useita kuukausia. En näe, että viivyttelystä olisi kaupungille mitään etua. Kysymyshän on yhteisten asioiden hoidosta ja päätökset tulee saada nopeasti hyödyttämän kuntalaisia. Esimerkkinä tällaisesta päätöksestä mainitsen luopumisen alkoholitarjoilusta, siirtymisen ehdottomaan nollalinjaan, se ei vaatine minkäänlaista valmistelua. Aloitteita tulee kaupungille niin vähän, että ne ehditään myös haluttaessa saada valmisteluun ja päätökset voidaan tehdä nopeasti. Kuntalaiset pitävät nykyistä viivyttelevää hallintotapaa yleisesti epäoikeudenmukaisena, ja varsinkin sellaisten aloitteiden kohdalla, joiden avulla on tarkoitus parantaa kuntalaisten perusturvaa. Tätäkään aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
Aloite kaupungin virallisen tiedottamisen avoimuudesta Perussuomalaisena Ähtärin kaupunginvaltuutettuna, Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuutettuna ja naisena olen kokenut esille tuomieni asioiden ja mielipiteen ilmaisun rajoittamista Ähtärin kaupungin viralliseksi ilmoituslehdekseen valitsemassa Uutisnuotassa. Kuntalaisdemokratian toteutumisen nimissä myös vähemmistöpuolueen edustajilla on tasa-arvoinen oikeus palstatilaan ns. virallisessa ilmoituslehdessä. Ellei se lehden omaksuman poliittisen linjan vuoksi ole mahdollista, esitän virallisen ilmoituslehden vaihtamista sellaiseksi, joka huomioi tasapuolisesti eri puolueiden edustajia ja kaikkia kuntalaisia, myös äänestäjiäni. Kaupungin tiedottamisessa kuntalaisille on myös puutteita, joten pyydän kaupunkia ryhtymään pikaisesti parantamaan tiedottamistaan EU-direktiivin mukaiseksi, tasa-arvoiseksi ja kaikkien saatavilla olevaksi. Kuntalaiset ovat havainneet ontuvan tiedottamisen. Pöytäkirjat ovat internetissä osin puutteellisina, ilman liitteitä, ilman aloitteiden tekijöiden nimiä ja perusteluja.Kaupungin tiedottaminen on puutteellista ja on totta, että kuntalaisten mielipiteiden huomioon ottaminen on vähäistä. Tiedottaminen on jopa harhaan johtavaa. Esimerkiksi kuntalaisten allekirjoittamassa aloitteessa oli 155 nimeä, kun kävin ne itse laskemassa, mutta lehtitietojen mukaan vain 139. Kuntalaisilla on kuntalain 28§ mukainen oikeus aloitteiden tekemiseen. Lehdissä toiminta oli julistettu laittomaksi ja ihmettelenkin, mikä oikeusaste oli tuomion julistanut. Ähtärinjärven Uutisnuotan neuvottelukuntaan kuuluu huhujen mukaan kaupunginjohtaja ja puheenjohtajistoa. Lehden kustantaja näyttää määräävän perusteettomia puolen vuoden karanteeneja (vrt Liite 1). Ähtärin kaupunki ei mielestäni noudata sille kuuluvaa tiedotusvelvoitettaan kuntalaisten suuntaan. Vähävaraisetkin joutuvat maksamaan lehden tilausmaksun siinä uskossa, että saavat luettavakseen heitä koskevan tasapuolisen tiedon.Vielä Heikki Ahopellon ollessa päätoimittajana lehti kuului jo toimittajien oikeusturvan vuoksi paikallislehtien liittoon. Uskoakseni toimittajilta löytyisi tahtoa tasa-arvoiseen toteuttamiseen, jos vain kustantaja sen sallisi. Liite: Uutisnuotan toimituksen sähköpostiviesti 25.10.2005 klo 9.30 Sirkka-Liisa Lamminkoskelle Aihe: yleisönosastosta Hei Sirkka-Liisa!Valitettavasti tekstisi ei mene lehteen, koska meillä on kustantajan viime viikolla antama määräys julkaista yleisönosastokirjoituksiasi vain kerran puolessa vuodessa Tuula/Un Aloitetta ei ole toistaiseksi käsitelty.
TULOKSELLINEN KANTELU KUNNALLISASIASSA Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että ”keskivertokuntalaiselle” tulee silloin tällöin eteen selvitettäviä asioita, joiden ratkaisemiseen omat tiedot eivät riitä. Tiedon etsiminen on usein hankalaa, eikä ensimmäisenä edes osaa ajatella, mistä tieto löytyy. Sähköiseen tiedonvälitykseen siirtyminen on eräänlainen kynnys niille, jotka eivät ole vielä tottuneet etsimään tietoa internetistä tai niille, jotka eivät voi hyödyntää sähköisiä tiedotusvälineitä. Yleensä tulee mieleen kysyä joltakin, joka voi kokemuksesta osata neuvoa. Sirkka-Liisa Lamminkoski on pyyteettömästi neuvonut tietoa etsiviä kuntalaisia erilaisissa perusturvaan liittyvissä tiedon etsintäpulmissa.
Löytyykö Ähtäristä sosiaaliasiamiestä? Saadakseen vastauksen tähän kysymykseen muutama kuntalainen oli ottanut yhteyttä Lamminkoskeen. Hän oli neuvonut kysyjiä kääntymään sosiaaliasiamiehenä toimivan Sirpa Viljasen puoleen. Tämän tiedon hän oli saanut Arto Halttuselta. Erään neuvoa etsivän kuntalaisen soittaessa Lamminkoski sattui juuri asioimaan kaupungintalossa ja henkilökunta kuuli mainittavan, että Viljanen toimii sosiaaliasiamiehenä. Silloin hänelle oikaistiin, että tehtäviä hoitaa Arto Halttunen ja asiaa koskeva virallinen tiedote on kaupungin ilmoitustaululla. Lamminkoski oli saman tien pyytänyt hallintojohtaja Paavo Vanhatupaa tarkistamaan asian ja puhelimessa Halttunen oli ilmoittanut, että tehtäviä hoitaa Viljanen. Virallisten tiedotteiden valossa asia näytti siis siltä, että Arto Halttunen on sosiaaliasiamies, mutta käytännössä tehtävää hoitaa Sirpa Viljanen. Varma tieto tehtävien hoidosta oli tärkeä, koska muuten palvelua etsivät henkilöt joutuisivat harhaan johdetuiksi.
Tiedon epämääräisyys johti kanteluun Länsi-Suomen lääninhallitukselle ”Lääninhallitukseen 11.4.2005 saapuneessa kirjeessä Sirkka-Liisa Lamminkoski pyytää lääninhallitusta tutkimaan, miten on mahdollista, että Ähtärin kaupungin sosiaaliasiamieheksi on nimetty Arto Halttunen, mutta tehtävää kuitenkin hoitaa toinen henkilö”, lukee Länsi-Suomen lääninhallituksen päätöksessä (8.11.2005).Lääninhallitus perustelee ratkaisunsa samassa päätöksessä mm seuraavasti: ”Kunnan päätösvaltaa käyttää pääsäännön mukaan valtuusto. Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Valtuusto voi johtosäännössä myös antaa em. toimielinten siirtää päätöksentekovaltaa edelleen. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei ole edes väitetty, että kaupunginhallituksella olisi johtosäännön nojalla valta siirtää sosiaaliasiamiehen nimitysvalta Ähtärinjärven kuntayhtymän yhtymähallitukselle. Näin ollen Arto Halttusen on lääninhallituksen näkemyksen mukaan katsottava toimineen Ähtärin sosiaaliasiamiehenä 8.1.2001 tehdyn kaupunginhallituksen päätöksen nojalla aina 9.5.2005 saakka, jolloin kaupunginhallitus hyväksyi Sirpa Viljasen toimimaan sosiaaliasiamiehenä. Ähtärinjärven kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallituksen päätöksellä sosiaaliasiamiehen tehtävää ei ole voitu Viljaselle siirtää, vaikka Ähtärin kaupunki onkin kuntayhtymän jäsen. Asia ei anna lääninhallituksen taholta aihetta muihin toimenpiteisiin, kun että lääninhallitus kiinnittää Ähtärin kaupungin huomiota asioissa tehtäviin toimivaltaisten elinten päätöksiin.” (LSLH-2005-3604/Ha-411) Ähtärin kaupungin ”toimivaltakikkailut” eivät saa häiritä palvelun löytymistä.Käytännön selkiytymisestä hyötyivät myös Lehtimäen ja Soinin asukkaat, jotka käyttävät saman sosiaaliasiamiehen palveluja. Kaksi kyselytuntia Valtuuston valtaa, toisin sanoen kansan valtaa on kavennettu. Se näkyy kokousten harvenemisena. Kyselytunti ryhdyttiin järjestämään vain tarpeen mukaan, sellaisten kokousten päätteeksi, jolloin on vähemmän asioita listalla, vuoden 2005 aikana vain kahdesti. Tähän käytäntöön siirryttiin viime kunnallisvaalien jälkeen. Lehdistö on tunnetusti kiinnostunut kyselytuntien sisällöstä. Julkiseen rippituoliin istuminen olisi vaatinut valtaeliitiltä todellista vahvuutta. Kyselytunti 2.5.2005, 49§:n sisältöä: Valtuutettu Sirkka-Liisa Lamminkoski tiedusteli, ovatko kuntalaiset tasa-arvoisessa asemassa tietoverkkoasioissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Jousmäki totesi, etteivät ole, koska aina on huomioitava myös maantieteelliset ja taloudelliset seikat. Lamminkoski on tiedustellut lasten leikkipaikkojen turvallisuudesta viitaten Etelä-Suomessa tapahtuneeseen päiväkotilapsen kuolemaan. Ilkka Kajander kertoi leikkivälineet tarkastettavan kerran vuodessa EU-direktiivien mukaisesti. Valtuutettu Sirkka-Liisa Lamminkoski tiedusteli, mihin katosi yrityshautomo. Heikki Makkosen mukaan hankkeen jatkaminen ei saanut muiden Kuusiokuntien kannatusta.
Kyselytunti 14.11.2005 Kyselytunnilla Lamminkoski jätti kirjallisena kysymyksen, jossa peräsi tarkennuksia valtuustoseminaarissa saamaansa tietoon. Kiinnostava tieto olisi, maksetaanko Pirkanpohjaan muutakin kuin seminaarissa esille tullut kiinteistövero. Tässä kohden valtuuston puheenjohtaja Heikki Kuoppamäki joutui itse asettumaan kysyjän rooliin. Valtuutettu Lamminkoski toimitti Kuoppamäelle kysymyksensä tueksi raportin, joka on mm. kirjastossa saatavilla. Lisäksi hän ojensi saamansa epävirallisen tiedotteen, jonka mukaan kaupungin rahaa oli käytetty Pirkanpohjaan 15.12.2005 mennessä, kuluneen vuoden aikana 18.600€.
Täydentävänä tietona mainittakoon tässä yhteydessä, että on kysymys EU-rahalla tuotetusta ”Pirkanpohjan taidekeskuksen kehittämishanke” – raportista. Raportti on kuntalaisten luettavissa Ähtärin kaupungin kirjastossa.
KESÄLLÄ SOTILASVALATILAISUUS ÄHTÄRISSÄ
Kaupunginvaltuutettuna aloitettuaan Sirkka-Liisa Lamminkoski tuli valituksi maakuntavaltuustoon. Perussuomalaisen puolueen Etelä-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen viritti syksyllä käyntiin Ähtärin Perussuomalaisten kunnallisjärjestön, jossa toimii varapuheenjohtajana.
Perussuomalaisten kunnallisjärjestön perustavan kokouksen julkilausuma Ähtärin kaupungille 25.11.2005 Peruspalveluja tuotettaessa on selvitettävä sekä resurssikysymykset että hallinto- ja johtamiskäytännöt, jotta palvelut ovat aukottomasti niitä tarvitsevien saatavilla. Peruspalveluista etenkin kotipalvelu ja perhetyö vaativat välitöntä resurssien tarkistamista. Palvelujen laatu ja saatavuus eivät tällä hetkellä vastaa tarpeita. Erikoissairaanhoidon menojen hallitsematon kasvu on mielestämme seurausta peruspalvelujen ohuesta rakenteesta. Toisen asteen koulutuksen tarjonnassa alueen keskuspaikka tulee olla Seinäjoen sijasta Ähtäri. On perusteltua hyödyntää sijaintia kolmen maakunnan rajalla. Kaukonäköisesti on huomioitava todelliset työssäkäyntialueet ja niiden tulevaisuudessa tarjoamat työpaikat, samoin kuin alueen yritysten tarve ammattitaitoisesta työvoimasta. Koulutustarjonnan supistamisen sijasta on suunnattava kohti ammattilukiota ja sitä kautta Ähtärin ammatti-instituutin kehittämiseen tulevaisuuden kouluttautumisvaihtoehtona. (Viite: Perussuomalaisten maakuntavaltuutettu Sirkka-Liisa Lamminkosken maakuntavaltuustossa 26.9.2005 tekemänä ehdotus ammattilukiosta ykkösvaihtoehtona toisen asteen koulutuksessa.) Laadukkaan ammatillisen koulutustarjonnan vahvistamisella omassa koulutusyksikössä voidaan taata vetovoimaisuus yritysten näkökulmasta katsottuna. Samalla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien syntymistä seutukuntaan ja ehkäistään nuorten ja lapsiperheiden poismuuttoa. Taataan nuorille ja lapsiperheille turvallisen tulevaisuuden edellytykset heidän omalla kotiseudullaan. Ehkäistään ennakolta reuna-alueella asuvien ihmisten syrjäytymistä ja annetaan heille mahdollisuus rakentaa tulevaisuutta omalla kotiseudullaan. Ähtärin kaupungin on ryhdyttävä toimenpiteisiin puolueettoman tiedottamisen turvaamiseksi. Kaupungin tiedottamisessa kuntalaisille on myös puutteita, joten kaupungin tulee pikaisesti parantaa tiedottamistaan EU-direktiivin mukaiseksi, tasa-arvoiseksi ja kaikkien saatavilla olevaksi. Toistaiseksi Ähtärin kaupunki ei ole kommentoinut julkilausumaa
Kiitän tukijoitani, elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajia ja Ähtärin veronmaksajia kaikesta siitä hyvästä, mitä olen saanut yrittäessäni aktiivisesti ja rohkeasti saada parempaa Ähtäriä, muutosta "linkkiytyneeseen" päätöksen tekoon. Kiitän erikoisesti elämäni myötäeläjää Artoa, rinnalla kulkemisesta ja diplomaattisesta kannustavasta asenteesta.
Ähtärin kaupunginvaltuutettu Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuutettu
|
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olen seurannut mielenkiinnolla pienenpuolueen edustajana millä tavoin eri kunnissa toteutetaan